Vuosittaisella eläinvalinalla pyritään syntyneistä karitsoista löytämään jalostusarvoltaan parhaat yksilöt eloeläimiksi ja toisaalta poistamaan katraasta sellaiset eläimet, jotka eivät, syystä tai toisesta, ole odotuksia täyttäneet. Varsin pitkälle tämä valintatyö on lampurin itsensä varassa, vuosien mittaan silmä harjaantuu tunnistamaan rakenteellisesti hyvät eläimet. Eläinvalinta olisikin varsin yksinkertaista jos aina hyvä uuhi astutettuna huippupässillä tuottaisi erinomaisia jälkeläisiä. Koska jalostustyö ei kuitenkaan käytännössä ole näin kaavamaista, on lampurin avuksi kehitetty muutamia työvälineitä jyvien erottelemiseksi akanoista. Tällaisia työkaluja ovat kuuluminen lampaiden tuotosseurantaan ja siitä saatavien raporttien hyödyntäminen, selkälihaksen ultraäänimittaukset 4 kk:n ikäisiltä karitsoilta ja esim. pässihuutokauppojen yhteydessä järjestettävät rakennearvostelut.
Tuotosseuranta
Keskeinen lähtökohta myös liharodun jalostustoiminnalle on kuuluminen valtakunnalliseen tuotosseurantaan. Sieltä saatavien raporttien avulla voidaan seurata sekä oman katraan että muiden tuotosseurantaan kuuluvien katraiden keskimääräisiä tuloksia. Vuosien tutkimus- ja jalostustyö yhdistettynä nykyaikaiseen ja tehokkaaseen tietojenkäsittelyyn antaa mahdollisuuden matemaattisella arvolla (indeksillä) kuvata sekä karitsoineen uuhen että syntyneen karitsan jalostuksellista arvoa. Lampaiden tuotosseurannasta saadaan tietoja tuotoksista, karitsoinneista, polveutumisista ja teurastuloksista eläinkohtaisesti. Jalostustoiminnassa on tärkeää huolehtia, että vaadittavat punnitukset karitsoille tehdään oikeaan aikaan ja tiedot lähetetään välittömästi laskentaan. Karitsat punnitaan 3 päivän (syntymäpaino), kuuden viikon ( 42 pv) ja neljän kuukauden (120 pv) ikäisinä. Ultraäänimittausten, neljän kuukauden painon, sukupuolen, sukulaisuussuhteiden ja aiempien vuosien tulosten perusteella karitsalle lasketaan ns. BLUB-indeksi, jonka tärkein osa on lihantuotantoindeksi. Jalostukseen kasvatettavalla eläimellä tämän jalostusarvoennusteen tulee olla vähintään 100, pässien kohdalla pyritään ankarampaan valintaan kuin uuhien kohdalla.
Selkälihaksen ultraäänimittaukset
Vuonna 1997 lähdimme mukaan valtakunnalliseen hankkeeseen, jossa tavoitteena oli parantaa eläinaineksen lihaksikkuutta mittaamalla vuosittain 4 kk:n ikäisten karitsoiden selkälihaksen ja pintarasvan paksuus ultraäänilaitteella. Mittaustulosten perusteella karitsoille pystytään laskemaan lihas-, rasva-, lihantuotanto- ja EUROP (elävän eläimen lihaksikkuusluokitus) -indeksi. Ainakin meidän tilallamme ovat nämä mittaustulokset helpottaneet eläinvalintaa huomattavasti ja antaneet hyvän pohjan entistä lihaksikkaamman ja ohutrasvaisemman eläinaineksen jalostustyölle.
Tautien vastustamisohjelmat
Suomen hyvän tautitilanteen säilyttämiseksi meillä seurataan ja valvotaan lampaiden vakavia, tarttuvia eläintauteja valtakunnallisilla valvontaohjelmilla. Katraallamme on korkein mahdollinen terveysluokitus Scrapie- ja Maedi-Visnan osalta. Orf on yleistynyt suomalaisissa katraissa viime vuosina nopeasti, myös meidän katraassamme Orfia esiintyi ensimmäisen kerran keväällä 2015. Vaikka katras on pitkään oireeton, voi eläin sitä silti kantaa edelleen ja tartuntavaara on olemassa.
Jalostuslampolan eläinaineksen geenipohja varmistetaan tuomalla aika-ajoin uutta verta katraaseen muista EU-maista. Tuonnit olemme toteuttaneet viranomaisten (Evira) vaatimuksia ja Eläintautien torjuntayhdistyksen (ETT) suosituksia noudattaen. Viimeisin tuontihanke oli syksyllä 2015 Latviasta, jossa Oxford Down -rotuun saatiin kaksi uutta pässilinjaa P ja R.